Eilen oli sitten oikein virallisesti eduskuntavaalien ensimmäinen päivä. Täytyy myöntää, ettei todellakaan siltä - edelleenkään - tunnu.

Puolueet ovat kuitenkin, luonnollisesti, olleet tästä tietoisia jo vähän aikaa ja se alkaa näkyä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että nyt kun kaikki asiapuheet yms. tylsät hommat on saatu alta pois, voidaan keskittyä olennaiseen - eli vastustajan kyttäämiseen ja lyttäämiseen.

Pelin avasi tälläkin kertaa (ellei ikuisenkaunankantaja-Annelin tammikuista vuodatusta oteta lukuun) SAK, joka keräsi kyseenalaista huomiota jo viime presidentinvaalien mainonnallaan. Enää ei oikeastaan kuitenkaan edes oikein herätä kysymyksiä se, mitä tekemistä tarkkaan ottaen europarlamentaarikko A. Jäättenmäellä (joka EI siis ole ehdolla näissä vaaleissa) tai ammattijärjestö SAK:lla on eduskuntavaalien kanssa. Molempien avaukset kuitenkin todennäköisesti osuivat maalinsa, sen verran paljon julkisuutta ne saivat. SAK tosin taisi herätellä duunareiden lisäksi liian lähelle omaa nilkkaa osuman saaneita nukkuvia porvareitakin (tämä lienee kuitenkin tietoinen riski, duunaritason nukkuvia kun tuppaa olemaan huomattavasti enemmän, joten monta plussaa ja pari miinusta on enemmän kuin ei yhtään plussaa). Siitäkin huolimatta, että se joutui perumaan alkuperäisen mainoksensa liian tylynä (jotenkin minusta tuntuu, että tämäkin oli ain SAK:n laskelmointia, sen verran terävä ja osuva näpäytys porvarein näpeille sitä seurannut mainos oli).

Oli miten oli, kun pää oli auki, oli myös kaikki sallittua.

Varsinaisista vaaleihin osallisista tahoista - eli poliittisista puolueista - ensimmäisenä pelin avasi SDP. Demarien taktiikassa ei sinänsä ollut mitään yllättävää. Se luotti samoihin asioihin kuin SAK:kin eli liioiteltuun vastakkainasetteluun, tosin huomattavasti pehmeämmällä tyylillä kuin "pikkuveljensä". Myös tämä oli luonnollisesti Kokoomuksen mielestä aivan julkeaa. Se julisti keskittyvänsä itse myönteiseen vaalikampanjointiin ja tästä osoituksena julkisti demareiden mainonnalle vastineena mainoksen, jossa Sauli Niinistö kettuilee Lipposelle ja Haloselle siitä (liioittelevasti ja vastakkainasetellen, tietenkin), että hekin ovat ajaneet Limousinella, samalla kun Saulirukka joutui tyytymään vain Fiat Puntoon.

(En muuten oikein keksi milloin muulloin tällainen Niinistön kuvaama tilanne olisi voinut tapahtua, kuin edellisen hallituksen aikana jolloin Lipponen oli vielä pääministeri ja Halonen jo presidentti. Tuossa hallituksessahan Niinistö itse oli valtiovarainministeri eli käytännössä valtakunnan 3:s nokkimisjärjestyksessä (eduskunnan puhemiehellä EI oikeasti ole niin paljon valtaa). Tässä valossa on tietenkin ymmärrettävää, jos Saulille on jäänyt vähän hampaankoloon tämä limu-kyydistä tippuminen (eli varo vain Jyrki, jos sattuisi käymään niin, että Kokoomus voittaisi vaalit...))

Entäs sitten Keskusta? Kenties kolmas suuri puolue osaa keskittyä omaan osaamiseensa ja jättää muut puolueet rauhaan? Noh, Keskustan (toistaiseksi ainoan näkemäni) tv-vaalimainoksen perusteella heidän sanomansa on seuraava: "Demarit ovat vappumarsseilla juoksevia Marxilaisia ja Kokoomuslaiset parinsadan tonnin pääomatuloisia tehtaanomistajia" Entäs Keskustalaiset itse sitten? Ne hehän edustavat tietenkin kaikkia muita. Voisinpa jopa sanoa, että aikamoista vastakkainasettelua, ja vieläpä varsin liioiteltua sellaista. Sinänsä toki ihan hauska idea. Jos oletettaisiin, että kaikki muut paitsi aktiivivasemmistolaiset ja ökyimmät porvarit äänestäisivät Keskustaa, olisi äänipotti aikamoinen. Siinä voisivat Kepulaiset perustaa keskenään vaikka useammankin hallituksen, jos niin vain haluaisivat.

Nyt vain odotellaan sitä, kuinka Vihreät vastaavat siihen, että kaikki muut valtapuolueet näyttävät ottaneen käyttöön heidän suurimman valttikorttinsa eli ympäristönsuojelun. Kenties he lanseeraavat pian sloganin: "Oikeasti Vihreällä! - siis ihqu oikeesti, uskokaa nyt hei, pliis".

Kaikesta edellä mainitusta voisi kenties päätellä, että meikäläinen ottaa taas asioita hieman liian tosissaan.
Mutta ei, edellisen vuodatuksen tarkoituksena ei ole sanoa, että tällainen mainonta olisi jotenkin pahaa, huonoa tms. Päinvastoin, entisenä mainonnan opiskelijana olen pitänyt vaalimainontaa helkkarin hauskana ja onnistuneenakin. Mainonnassa yleensä tuleekin kärjistää ja käyttää huumoria, jotta se olisi toimivaa.

Eniten minua vain epäilyttää se, että yllä mainittu mainonta tuppaa olemaan sen tilaajan "myyntilupauksen" vastainen. Jokainen puolue kun tuntuu kiirehtivän sanomaan, että heidän kampanjansa keskittyvät omien asioiden esiin tuontiin, eivät vastakkainasetteluun (varsinkaan liioiteltuun sellaiseen). Mainoksia katsoessa kuitenkin tuntuu, että tilanne on täysin päinvastainen. Mainoksella luvattu tavoite (omat asiat) ei tunnu tulevan esille oikein missään mainoksessa, mutta se mitä väitetään vältetyn (vastakkainasettelu) on käytännössä mainonnan(tai ainakin niiden näkyvimpien mainosten eli tv-spottien) ainoa sanoma.

Noh, tärkeintä on kuitenkin että vaaleihin on vihdoin saatu vähän säpinää ja viihdettä. Kukapa niitä tylsiä asiakeskusteluita olisi enää jaksanutkaan...